sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Dagen efter

Se on aina se huominen.
Se on se pölynmakuinen aamu
  ja sielun kumiset kummitukset.
Muistellaan yhdessä eilistä,
  kurkusta alas kaadettuja kosteita toiveita,
  naurettavia kohtaamisia,
  ja kohtalokkaita nauruja.

Vaimennetaan äänet ja vietetään tyhjä dagen efter.
Huominen tulee kyllä, kun on sen aika.

2 kommenttia:

Kiitos sanoistanne.