Näin mielesi ja kielesi

maaninen monologisi mieltäylentävistä maisemista
pelästytti kanssaolijat paikalta
minä jäin koska olin täynnä ihmetystä

   sanasi kimposivat otsastani
   en kuullut tavuakaan
   näin vain huurteisen katseesi ja
   lumouduin kostean kielesi
   rytmikkäästä sykkeestä
   ilmaa halkovien huultesi välissä

en nähnyt mainitsemaasi maisemaa mutta
   näin mielesi ja kielesi