Hartaudesta haureuteen

hartaudesta haureuteen on puolen sekunnin matka
vannon olevani vahva ja vastuullinen mutta
keskiyön piinaavina tunteina kuulen
     huokaavan hairahduksen kutsun
    

saakelin seireenit

Suru löysi siveltimen

maalaan teille maiseman
     joka roihuaa mielettömissä väreissä

suru löysi siveltimen jo nuorena

näette loputtomia ympyröitä
arkista rapistumista rappeutumista raivostumista
yläreuna täynnä uskonnottoman tunnustuksia
alakulmassa narsistin päätepysäkki; peilihalli ja kristalleja
paljon paljastavaa pintaa, sisäistä ihailua
keskellä irvokas aalto

Ihminen joka olin eilen

En halua muistaa ihmistä

joka olin eilen

Tiedän sihisevien sanapuukkojeni olleen tarkoituksellisen tappavia
Illan tummuessa katumus kaivoi kuoppaa sielun selän suojassa
Sulkeutuva ovi nauroi narisevalla nasaalillaan
     kuivan kantapään takana

Ihminen joka olin eilen
koki karkean kohtalon unettoman yön aikana
Unohdetaan hänet


Tänään olen parempi

Saastuneet sanat

puhuin taas sivu suuni
saastuneet sanat

     valahtivat varoittamatta suupielestä

en ehtinyt estellä en ajatella
pahoittelen pahaa mieltäsi

Huonolaatuinen muistikuva

Huonolaatuinen muistikuva alkoi vainota

poissaolollaan

Otin itseäni niskasta ja kaivoin sen esille
voidakseni rypeä sen nesteisessä
tunteessa rumimmassa

Kaipuussa

7.7.2012

synkän ja myrskyisän yön jälkeen
katumus kolkuttaa oven takana

"pysy poissa, en ole tehnyt mitään väärää",
     huudan, mutta taaskaan minua ei kuunnella