30.6.2012

katson tarkkaan
     mutten näe muualle kuin itseeni

komiikkaa aamutuimaan
tuima katse


                                menen itseeni

29.6.2012

irtonainen ilta
täyteläinen yö
tuhlatut tunnit

ja aamuiset umpisolmut

Rascal

28.6.2012

useat roolini ovat muurini

ainoastaan sinun
läsnäolosi karkoittaa
ne, jotka eivät ole totta
     nuo valheelliset pelokkaat puolipersoonat

sinä pistät näytelmälle
pisteen ja lasket
raskaan esiripun

minä voin taas hengittää
katseesi alla minusta tulee
     yksi ja oikea

27.6.2012

en pyydä mitään
    vastineeksi

annan itseni ja otan
     riskin menettää kaiken

lasini on aina täysi tai tyhjä
tieni kulkee pohjanmaan kautta

Vie minut kotiin

26.6.2012

tiedän vaarallisen leikin
jossa jokaisen osallistujan
on pistettävä likoon
     kaikki

rutiininomaisesti
pelaajat puhaltavat onnea
noppanyrkkiin
vaikka kaikki tietävät
ettei onnella saa
     onnea

kortit on jo jaettu
ja vaara piilee pettymyksessä

Olen hauras

hellästi

     hellästi

          hellästi

olen hauras, murenen kovakouraisuudessa, varomattomassa tunteellisuudessa

          hellästi

     hellästi

hellästi

Kynsilakka tekee naisen

sykkivän punainen kynsilakka
tekee minusta naisen

hetken aikaa elämä kihelmöi ihollani

mutta väri muuttuu, samenee, kuluu käytössä
olen taas haalea jäljitelmä itsestäni, huono harmaa kopio



tule ja väritä minut

Vesiraja

.

peittele minut ennen kuin menet

Hekumallista

Toukokuisia tunnelmia Alppipuistosta.

Uuuta tekstiä alkoi syntyä heti näyttelyn pystytyksen jälkeen.

Sanat pyykkinarulla.

Esillä oli myös muutamia valmistamiani koruja sekä vaatteita.

Illan hämärtyessä olikin aika purkaa näyttely.

Epäselkeys

sukelsin ja näin kaiken epäselkeytyvän entisestään

kosteus kirvelee punoittavia silmiäni 

enkä enää erota edes omia rajojani 

happi alkaa loppua

     ja epäselkeys lakkaa häiritsemästä

.

tuijota kunnes näet jokaisen säikeen

Äiti kulta

Kaikella rakkaudella.

Paha tapa

opettelen pois pahasta tavastani
haluta sitä mitä en saa

jokaisella lopulla on oltava alku

Sanat eivät poistu suun kautta

kielen päällä villisti diskoavat sanat eivät ymmärrä valomerkin merkitystä,
ne jatkavat uhoavaa sheikkaamistaan poistumiskehotuksista huolimatta

ujo ja työhönsä kyllästynyt poke ei mahda heille mitään,
niskaperseote on hänelle vieras käsite

tuntien taistelun jälkeen sanat poistuvat meluten paikalta,
etuovea he eivät suostu käyttämään


     mustekynä on ainut tuttu ja turvallinen uloskäynti


sanat eivät poistu suun kautta

Verta ja viskiä

verta ja viskiä äänessäsi
kuiskit kosteita
     kohteliaisuuksia
iso mies
itkee ja pieni sydän heltyy

halusit kokeilla elämää
pärjätä ilman
     minua
palasit
verta ja viskiä äänessäsi

Harha

Ikävystyminen

ikävystyminen hakkaa ruosteesta ruskettuneita naulojaan kämmeniini
se käy hartaasti läpi jokaisen jänteen, uurteen, kummun ja kuopan
           elämänviivan koko matkalta

.......... ja huohottaa hengästyneenä kosteutta korvaani

kiihkeimmän huomion saa nimettömän hento juuri
jolle huurteinen varjo langettaa mitättömän kirouksen