maanantai 2. heinäkuuta 2012

2.7.2012

kahdeksankymmentäseitsemän askelta,
kahdeksankymmentäyksi harkituin harppauksin

     minun oveltani sinun ovellesi

ujolla lämmöllä otit vastaan
ensimmäiset sekunnit olin vieras kodissasi
minuuttien mentyä pidit lähellä varmalla nautinnon otteella

kerta toisensa jälkeen välimatka piteni askelen tai kaksi
nyt ovesi on ulottumattomissa

kävelen nuo kahdeksankymmentäseitsemän askelta,
kahdeksankymmentäyksi haikein harppauksin

     muistojen kertaustiellä

varmistaakseni nuo muistot oikeiksi, tapahtuneiksi
vaaliakseni lämpöäsi, kuiskauksiasi
                 jäähyväisiä joita et minulle suonut

2 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos. Olin tästä todella epävarma. Kirjoitin yhdeltä istumalta, enkä kyennyt muokkaamaan sanaakaan. Melkein jäi julkaisematta.

      Poista

Kiitos sanoistanne.