He ate my heart

he broke the golden rule
     and ate my heart

Suhteettomat aallot

kosmisen koomiset kosket
pauhaavat ja pakenevat

suhteettomat aallot

iskevät rantaviiva
vimmalla ja vaarallisella voimalla

Kasvutarina

sinulle ei enää riittänyt pelkkä lopputulos

halusit kuulla koko kasvutarinan

    kohtaloa muovanneet kohtaukset

    tunnetunnelit kukkulat ja kaiholat

tärkeintä on matka, sanot

se mikä on tehnyt sinusta sinut

et ymmärrä että mieluummin

unohtaisin 

ja antaisin sinun muokata minusta minut

.................

...........................
pienen hetken ajan
     on hiljaista
...........................





Kaunista joulua&paljon hyviä asioita uudelle vuodelle.

Täytetään joki

nyt se koitti

tuo rauha ja rakkaus
   itseen toisiin elämään ja maailmaan

hengitetään tasatahtia
   sykitään samassa rytmissä
      täytetään joki yhteisin kyynelin

.

sinä usko toivoton rakkaus aika huveta ruveta kylmä heikottaa aamu kahvi syli levoton jalka sääri sileä karhea iho tuoksu eilinen kaukana meikata feikata leikata sheikata silittää pillittää sinä sinä ote vastakohta täydennys täyttymys nihkeä otsa autuas oikea liike normaali normi ei koskaan suo rauha anna hetki kaksi useampi ei riitä sinä sinä sinä kaduttaa pudottaa tarvita enemmän vaatia vähemmän kerro totuus tarinoi pakana kylmä lakana kerro kerro paljasta jo uskalias utelias pohtii tohtii udella madella raivota kello aika ohi keskity kosketa kaikkeus koko nainen mieletön taka raivo mielekäs maku elämys toinen nautinto unelias uneksiva runoilija jalat maassa juurtunut puurtanut sinä sinä tahaton liikehdintä tahallinen hipaisu henkäisy suuri surma pieni paine painoton keho kehollisuus ihmisyys inhimillisyys aineettomuus ajattomuus kaikota kaihoten kaihertaa aisti arvoton sinä pimeä purku siveä surku samea kalpea kuolematon kulku kerro kerro paljasta jo makea kieli sanaleikki salainen suloinen henkilökohtainen uni kohtalokas karvas kypsä kohta arvaa loppu

Kokeilin taas pyörremyrskyrunoa.

Hengitin turvaa

nojasin ihoasi vasten ja hengitin sen tuomaa turvaa
    varastoin sitä kalpeaa talvea varten

Breathe

Katujen kummitukset

Kadut kalskahtavat kaipuulta

Vastavirtaan ontuvat kummitukset 

huokailevat 

henkäilevät pelkotiloja

jotka yritän piilottaa
mielettömään takaraivoon

Että mitä?

Le Nyyk ja kostea ratsu

liekki tarrasi tiukasti ripsiini
pyristelin räpyttelin
     tuloksetta
luulin hävinneeni tämänkin
    turhan taistelun
kunnes Le Nyyk saapui kostealla
vimmaisesti harjaksiaan viuhtovalla
ratsullaan

sankari sammutti tulen laiskan lempeästi lohduttaen

.

kun aika pysäyttää sinut,
usko sitä

seisahdu ja
harkitse hetki

Välillä toivon että luovuus luovuttaisi

onko väärin toivoa
että luovuus viimein luovuttaisi
jättäisi minut narrina kalliolle
vilkuttelisi merirosvolipuillaan hyvästiksi ja
toteaisi olkansa yli huutaen minun olleen hyvä kyyti
     mutta pysyväksi kodiksi se ei minua huolisi

olen toistuvasti yrittänyt sitoa luomisvimmaiset käteni ja mieleni
säännöllisen arjen luonnottomaan puuhun
epäluovalla palkalla palkittuna
mutta kai minun on uskottava että se on tullut jäädäkseen
eikä minusta koskaan ole henkiä pelastamaan

tuskaisista tunteista huolimatta se antaa minulle hykerryttäviä
     ruumista ravisuttavia tunnemyrskyjä joiden veroista ei ole ja
     joita ilman henki ei kulje

Rajattomien paljastusten aamu

Ystäväni jaksavat yhä hämmästellä, kuinka suuntavaistoton ihminen voi pahimmillaan olla. Nauravat, että onnistun eksymään oman kotini seinien sisälläkin. Inhoan mikroaaltouunin oven sulkemisääntä. Siksi jätän sen auki. Keitän liian vähän tai liian paljon kahvia. En koskaan sopivasti. Maito on aina lopussa, vaikka ostan sitä koko ajan. Juonko minä sen kaiken? Luuni ovat varmasti rautaa. Vuosien harjoittelu ei ole tuottanut tulosta ja olen edelleen huono nukkumisessa. Herään ennen kukkokuoroja, eikä maitokaan raskauta lämmöllään luomiani kiinni. Alaselkäni on liian suora. Puolisuoraselkäisyys on kohtaloni. Haluan miellyttää muita ja olla hyvä, jotta minullekin oltaisiin. Kuitenkin liian usein sanon turhan suorat sanat. Kuvittelen olevani impulsiivinen, mutta suunnitelmallisuus vie voiton. Vastakohdat kiehtovat minua. Multitasking on toinen nimeni ja levoton on luonteeni. Pelkään tekeväni virheitä, enkä pidä päätösten tekemisestä. Sysään sen muille aina kun mahdollista. Silti koen olevani jääräpää, jonka on tehtävä asiat oman päänsä mukaan. Olen ristiriitainen ja minulla on pinttyneitä tapoja. Pelkään, etten saa palkkiota työstäni. Panostan aina ja kaikkeen, mutta mitä minulle jää; unettomia öitä ja uupumusta, hetken luomishurmiot ja tyhjät taskut. Pidän siitä, että minua tarvitaan. En haluaisi olla turha. Olen ujo rääväsuu, joka heittäytyy puolivahingossa tuttavalliseksi liian aikaisin. Heitän nauraessa pääni takakenoon ja leukani naksuu ikävästi. Nauran itselleni, koska itkeminen on pidemmän päälle vaivalloista. Luominen on pakkomielteistäni pahin. Joskus salaisina hajoamishetkinä toivon pääseväni siitä eroon. Sitten tajuan, etten tunnistaisi itseäni ilma sitä. En ole vielä päättänyt kumpaa seuraisin; päätä vai sydäntä. Hypin laidalta toiselle, kun en tiedä pysyäkö kaidalla tiellä. Kultaista keskitietä en ole löytänyt kantapäiden kopseesta huolimatta tai ehkä juuri siitä johtuen. Pelkään paljastavani liikaa tai liian vähän. En tiedä, missä rajat kulkevat. En ehkä välitä. Etsin punakynän ja määritän ne itse. Huomenna. Tänään nautin rajattomuudesta.

Huuman huntu

huuman huntu peitteli varomattomat sielut
     ja toivotti rauhatonta unta

This is from Matilda

Rivit naurua täynnä- maalaus

Into my arms

Jäljennetty tunne

Yhden naisen monet roolit

Mustasukkaisuuden sumu

mustasukkaisuuden sumu peittää näkymän
siristän silmiäni kohdistaakseni kunnolla
mutta kohde vain sumenee entisestään
     vääristyy luonnottoman muodottomaksi

Kurkota kunnes yletyt

kurkota kunnes

     joku päivä yletyt ja

sormesi hipaisee sen pintaa

halutessasi voit sulkea sen kämmeneesi ja 

teeskennellä hiipuvan hetken että kaikki hyvä on ikuista

Minun kaupunkini uinuu

Olen huoleton nuorallakävelijä

Yep

Kuluneen syksyn synkkien sateiden synnyttämä piirros.

Put some colour on it

Tuli talvi

koitti syksy ja syyllisyys
tuli talvi ja
     tyhjennetty sielu värisi sisällöttömyyttä

tulisitko jos lähettäisin kutsuhuudon luoksesi
     rapisevin ratsain?
saapuisitko jos en vaatisi muuta kuin
     ihon ilotulistusta?
täyttäisitkö sieluni hetkeksi, toisitko tullessasi kesän
     karhean kuumuuden?

.

aliravittu mieli alistuu ahdinkoon

    ruokkisitko minut?

Pohjalukemat

kiinnitin jakamattoman huomioni pohjalukemiin
jotka kertoivat karskilta kalskahtavaa tarinaa

pettymyksistä

konkurssi on kurkistellut nurkan takana jo pidemmän aikaa
odottaen halpamaisinta hetkeä

Itseään vakoileva nainen

Hiljaisuus heikottaa

tämä hetkellinen hiljaisuus heikottaa haurasta mieltä
taistele mairittelevaa mykkyyttä vastaan ja
täytä kuuroutuneet korvani äänelläsi

     pidäthän kiirettä 

Elämä näkyy kasvoilla

Olet juonne muutoin sileällä otsallani,
harakanvarvas kauniiden silmieni nurkissa.
Lätkin karkoittavia voiteita,
hämään meikkiarsenaalilla,
mutta siinä sinä vain olet.

Elämä näkyy näillä kasvoilla.

Intohimo ottaa sydämestä tahtia

intohimo hakkaa himokkaan hentoisia nyrkkejään sisälläni
juuri tuossa pakahtuvan sydämen vieressä
      ottaen siltä vaivihkaa kiihtyvää tahtia
keho kääntyy vapisevalle vereslihalle
hengitys kulkee ihoa pitkin ja kosketus tuntuu keuhkoissa saakka

Älä käännä katsettasi

pyydän

älä käännä katsettasi
juuri kun tunnen olevani ja eläväni
pyydän
anna minulle vielä hetki aikaa
siemailla tätä tukahduttavan tuudittavaa tunnetta

Nightcall

Sokeroitu iho

puhdista minut eilisen makeudesta
sokeroitu ihoni altistuu vaaroille
   joita se ei tunne entuudestaan

The Magic

AvYoungBlaze

Susia

Tottumus orjuuttaa

Olenko valehdellut koko tämän ajan
pysytelläkseni jumiutuneena

     arktiseen arkeen?

En ole missään enkä tehnyt mitään
Peilikuvan kanssa käydyt karvaat keskustelut
ovat sammaloittaneet mielen ja kielen
eikä pää puhdistu ankeudesta
Valehtelen pysytelläkseni turvassa siellä
     missä en enää haluaisi olla
Tottumus orjuuttaa urheimmankin

Otan itseni syliin ja huojun rauhoitellen
Juurrutan itseni tiukemmin etten kaatuisi
     ja joutuisi aloittamaan paremmasta alusta

Wonder of Understated Beauty

Olettekos nähneet?

Muutama työ esillä täällä.

A bizarre cocktail party

Sukella sykkeeseen

Hartaudesta haureuteen

hartaudesta haureuteen on puolen sekunnin matka
vannon olevani vahva ja vastuullinen mutta
keskiyön piinaavina tunteina kuulen
     huokaavan hairahduksen kutsun
    

saakelin seireenit

Tuuli, ole hiljaa

nyt, tuuli, ole jo hiljaa
tiedän asiasi olevan tärkeää
mutta anna minun välillä hengittää

itse

olen harjoitellut salaa aamun sumuisina ensitunteina
selviän kyllä ilman käskytystä, rytmi on hallussa
lupaan sen

ole, kiltti, hiljaa

Kaksinaamaisuutta ilmassa

BETWEENtwoLUNGS yhteisblogissa on meneillään arvonta! Koruista pitävien kannattaa käydä kurkkaamassa.

Kuvamateriaalia töistäni löytyy muuten nykyään myös Pinterestistä.

Into my arms

Sinisten hetkien huokaus

sinisten hetkien huokaus

   lämmin tuulahdus niskakuopassa ja muistan taas itseni

Olen yön omaisuutta

olen yön omaisuutta
huhuilen käskystä kuurolle kuulle
ja suutelen ohi kiitäviä tähtiä
mutta kieltä en käytä - liian vähän aikaa, liian paljon suudeltavaa

yön pakkomielijohteista tulee omiani
koska pakottava empatia sykkii tarpeettoman vahvaa elinvoimaa

The Fragrance of Bloody Fingerprints

The Language of Timeless Sexuality

No Intimacy

Escape from Excess

Mad Mania of the Night

Kokeilin sattuman sanelemaa runoilua tällä kertaa englanniksi.

Ehtynyt varasto

The Preacher

Käsi ei eksy

synkän syysillan ja tikarisateen kohmettamat
kädet kaipaavat lämpöä jota vain iho tarjoaa
käsi ei tarvitse reittiohjeita        se ei eksy matkallaan
alkukantainen muisti toimii ja johdattaa pimeässäkin päämäärään

Epähuomiossa hengitin sinua

juoksin karkuun palava sydän kädessäni

uhkailin

     syön sinut kokonaisena

käskivät hengittämään sisään ja ulos
mutta epähuomiossa hengitin sinua
he varoittivat minua
     sanoivat sinun tanssineen pirujen kanssa
hengitä sisään, ulos ja unohda

Kun et löydä itseäsi- taulu

Suru löysi siveltimen

maalaan teille maiseman
     joka roihuaa mielettömissä väreissä

suru löysi siveltimen jo nuorena

näette loputtomia ympyröitä
arkista rapistumista rappeutumista raivostumista
yläreuna täynnä uskonnottoman tunnustuksia
alakulmassa narsistin päätepysäkki; peilihalli ja kristalleja
paljon paljastavaa pintaa, sisäistä ihailua
keskellä irvokas aalto

Kortit on jaettu- taulu

.

aamu peili pyörre myrsky kiire ahdinko autuus hetki helpotus hartiasärky stressi levottomuus tuskallinen tunnollisuus kauneus puutuminen puuttuminen nautinnollisuus maali sotku kalenteri suunnittelu suunnitelmallisuus spontaani urputus minä minä minä syöksyvä uupumus upea urbaani kiire kiire kiire odottamaton odotus uhkea sorminäppäryys luonne vamma särky liike liikkumattomuus reisi pohjelihas venyttää venyä vanuttaa vanuttuva vauhko harha harhainen liiallisuus huominen harhakuva mielikuva ennakoiva pelko päivä maalaaminen luominen luopuminen itsetunto minä minä minä minä katoaminen ajattomuus katoava ammottava tyhjjä täysi äärimmäinen palauttaminen palautuminen ikävystyminen kaipuu ajatus harmaa hiljaisuus käsi kädet kiusaus matka masennus mairittelu paljous paremmuus painostus painostava pinottava purku kerro tarina uhkua puhkua pakertaa vaikertaa sinä sinuttelu vaikerrus ulos älä ylös sisään sivulle takaisin peruuttaa peruuntua jättää uhmata ilmaista ahmaista heikottaa hermostua heikko harmi hiostaa rikkinäinen puhjennut tv aivot korvanlehti tuoksu kosketus hipaisu lipaisu lämpö lempi suoni sininen naksahdus ilta syksy syysilta helppo korjata minä minä minä minä minä minä minä

Kahden vuoden taival

Kaksi vuotta sitten
kaksi ystävystä päätti
  pistää osaamisen nippuun ja taidot tapetille
  muuttaa asumaan kahden keuhkon väliin

Yhteisblogi, josta kerroin aiemmin, vietti siis vuosipäivää elokuussa. Kahden vuoden taival on takana ja toivottavasti useita edessä.

Turmiollisten tunteiden tehdas

turmiollisten tunteiden tehdas puksuttaa
sameaa savua mielettömiin korkeuksiin
missä se peittää näkymän ja asettaa ansoja
     jotka huomataan
vasta kun on liian myöhäistä

väistämätön tapahtuu tahdolta tiedustelematta

Tarvitsen enemmän

Tarvitsen enemmän
Anna minulle kun pyydän
Tunnet minut
     tuhlaan kaiken hetkessä
Pian kaikki on kadonnutta mennyttä
     eikä minulla ei ole enää mitään jäljellä
Anna jo äläkä pidättele, älä pidä minua pinteessä
Tiedät, kuinka paljon tarvitsen
          ettei minua ole ilman

Tarvitsen ihoasi, katsettasi, hyväksyvää nyökkäystäsi,
               ikuisuuttasi, huvittuneita henkäyksiäsi

Anna minulle mitä   pyydän   anelen   tarvitsen

Tahtoessasi saat vastineeksi hätäisesti kasaan kursitun kokonaisuuden
jota naiseksi kutsutaan

Mother, I´m not a monster

Olen luonut itseni paperille

heräsin aikaiseen aamuun
    maalaamaan tuhkaiset tunteet tauluksi
    piirtämään paljaan pahan pois
    ja kirjoittamaan kaunat kauemmaksi

kahden ja puolen harhaisen hetken jälkeen
otan etäisyyttä
    ja tarkastelen tuotosta:

olen luonut itseni paperille
     kasannut täydellisyyttä tavoitellen palapelin
josta kerta toisensa jälkeen
puuttuu se viimeinen
nurkka

mentaalinen muotti on haukannut sielusta palan
ja sylkäissyt sen karvaan jälkimaun säikäyttämänä

olen luonut vaillinaisen itseni paperille
ja tänään se riittää

Ojenna valokeila

!tuuleta!   !riehu!   !ilakoi!

melskaa mellestä
ja käännä nöyryydelle suora selkä
on sinun vuorosi ojentaa onnistumiselle valokeila

Olenko valehdellut koko tämän ajan?

Have I been lying all this time to keep myself stuck?
I've been nowhere, I've done nothing
I've been talking to myself for so long

Raukkamaiset rahkeet

taistelutantereen töminä ja tärinä karkoitti
     unihiekat uinuvista silmistä varhaisen sumun aikaan

radiossa raikuu riitasointu

siirrytään nopeasti puolustusasemiin
     hyökkäyksiin raukkamaiset rahkeet eivät riitä

Ihminen joka olin eilen

En halua muistaa ihmistä

joka olin eilen

Tiedän sihisevien sanapuukkojeni olleen tarkoituksellisen tappavia
Illan tummuessa katumus kaivoi kuoppaa sielun selän suojassa
Sulkeutuva ovi nauroi narisevalla nasaalillaan
     kuivan kantapään takana

Ihminen joka olin eilen
koki karkean kohtalon unettoman yön aikana
Unohdetaan hänet


Tänään olen parempi

Uudet ulottuvuudet

uudet ulottuvuudet
pohjoisen tuulet
puhaltavat puhkuvat tarmoa toivoa ja

     tutun kuuloisia tarinoita

uusi on tuttua
käytettyä ja koettua

Twice

Tule ja mene

en tiedä. en osaa päättää.
en tiedä. en osaa päättää.
en tiedä. en osaa päättää.
en tiedä. en osaa päättää.
en tiedä. en osaa päättää.
tule lähemmäksi. mene pois.
tule lähemmäksi. mene pois.

tule lähemmäksi.

Huuto

kovaääninen monisanainen
sydämeltään lähes lempeä

     nainen

tuijottaa peiliin josta katsoo takaisin huuto

keskittyy äänentuottamiseen sisällön laatutarkkailun sijaan
ei mieti ennakkoon ei suunnittele tulevaa vaan ottaa kaiken sellaisenaan
tuoreen tarpeettomana ja lähtökohdiltaan kauniina

hyvää tekevä huuto puhdistaa
ja paikkaa haavat hetkeksi

Minun versioni Huudosta.

.

Istuin alas ja henkäisin linssit huuruun. Pari huumanhetkeä myöhemmin edessäni oli epävakaita ja symmetriasta piittaamattomia kirjainjonoja, joita en muista käskyttäneeni.

Dead souls

Barbiturate cowboy and his dark horses

Suoraan kohteeseen

tyhjät tilat siinä välissä olivat liian syviä ja turhiin varjoihin langenneita
matka taittui kuitenkin punaisen nesteen voimalla
hapekas veri kuljetti tuoreita tunteita suoraan sykkivän tehtaan uumenista
möi halvalla koska tuotanto on kustannuksetonta ja voitto varmaa
 
     eikä laatuvaatimuksia ole

notkeiden varjojen naukuva paraati kulkee räiskyen ohi ja koettaa eksyttää tieltä
horjutaan siis kantapään kustannuksella mutta kuljetaan mutkista huolimatta suoraan

     kohteeseen

Breath in, exhale

Saastuneet sanat

puhuin taas sivu suuni
saastuneet sanat

     valahtivat varoittamatta suupielestä

en ehtinyt estellä en ajatella
pahoittelen pahaa mieltäsi

Vaaksan verran vahvempi

nujerra minut vielä kun voit
huomenna olen vaaksan verran vahvempi
et pysty päihittämään kunhan olen koko nainen

tänään nielen nujerruksen nikottelematta
nyökkään hyväksyvästi kohteliaalle kohtalolle

    ja antaudun tunteelle

Break my body, hold my bones

Miinoitin polkusi

rauha oli minulle tuntematon rakennelma
miinoitin polkusi jotta et pääsisi ehjänä perille
jokaisen lausekyhäelmän alla kyhjötti piilossa

     ansa

ennenaikaisella taistelulla varmistin heikon asemani
nujersin vastaantaistelemattoman vastarinnan
piilotin sanojeni takaa kuultavan vaimean vapinan
ja esitin rohkeinta sotilasta

Uusi onni

kellon ajaton tikitys lakkasi
äänet haihtuivat tuhkana tuuleen
värisokeus valtasi ja varjot syvenivät

Hän

käveli ohitseni
uusi käsi kädessään
tuore tunne kiteinä kasvoillaan

Hän

katsoi hetken varasti toisen
tunnistus vaihtuu sadasosassa unohdukseksi


     ollaan kuin ei oltaisikaan

The carnival is over

Hunajakasvoinen poika

Hei, sinä hunajakasvoinen poika,
oletko kotoisin ihmeiden maasta pilvikumpujen takaa?
Oletko taistellut kostonhimoisia pirullisia perkeleitä vastaan?

Unohda jo linnat lohikäärmeet ja laiskat lasittuneet prinsessat
Pyyhi pölyttynyt ihosi ja käännä katseesi kohti auringonlaskua

Hei, sinä hunajakasvoinen poika,
tuuditatko minut uneen tarinoidesi synkällä sympatialla?
Annatko minun lupaa kysymättä levähtää haikeilla hartioilla?
Saanko koskettaa tihkuvia kasvojasi, solmia sormeni sormiesi lomaan?

Hei, sinä hunajakasvoinen poika,
teetkö minusta tuhkimoa todellisemman?


Äh, idea on päässä, mutta se ei meinaa tulla ulos sanoina. Tuli tarve heittää tämä jo ilmoilla, vaikka saatan joutua muokkailemaan joskus myöhemmin.

Unohdan itseni rannalle

Tervehdi enkeleitä

tervehdi vastaantulevia arjen enkeleitä
hymyile vienosti yhdellä suupielellä
ja laske pääsi huomaamattoman huolimattomaan nyökkäykseen

hellitä otettasi
 ja anna hiljaiselle hetkelle valta

hyväksy vallattomuus

Jäljennä värit

jäljennä värit iholleni ja huijaa suurinta taiteilijaa

unohda sivellin ja käytä kuumaa kämmentä

Tunnustele ilman väreilevää pintaa

They say you've been dancing with the devil

Katso itseäsi silmiin

istu hetkeksi alas ja tuijota seinää
katso itseäsi silmiin ja sammuta valo
unohda se maallinen tuska ja hengellinen hekuma

sentimentaalisuudessaan sulokas hetki
muuttuu minuuteissa elitistin eksistentialistiseksi kriisiksi
joka ajaa ahdingosta suoraan suohon

käännä toinenkin poski ja vajoa tunteeseen
möyhi sitä, tiristä viimeinenkin pisara
     ja päästä irti

herää helpompaan huomiseen

Kiire kääntää niskat nurin

kiire kiristää ja kääntää niskat nurin
pulssi ottaa mallia sadan metrin sprintistä
huohottava hyperventilaatio valloittaa kiljuvat keuhkot
     miksei pysähtynyt pimeys jo koita?

auta minua sammuttamaan tuo vihlova valo
     joka häikäisee suljettujen silmieni takana

Pakkaa jo kyyneleesi, niin lähdetään