Kova olkapääsi pyytää anteeksi.
Vaeltavat sormesi anovat ymmärystä.
Kaulakuoppasi itkee vuolaana poskeani vasten.
Haistan ilmassa värisevän epätoivon huokauksen.
En kuule merkityksettömiä sanojasi, olen jo kuullut ne kaikki.
Kehosi kertoo kaiken tarvittavan. Kehosi kinuaa anteeksiantoa.
Omani heltyy ja vastaa myöntävästi.
Ooh.
VastaaPoistaHyvin tunteikas runo.
Pidän kovasti :) .
Tunteikas kiitos.
Poista