torstai 24. toukokuuta 2012
Korkea taivas
Korkea taivas
uinuva talo
tuoksuu kuin poutapäivät
Tuoksut ovat parhaimmillaan, kun ilta tummuu yöksi ja tulet sytytetään.
En tiedä, haluanko
voimaa rakkaudesta joka kestää
Tuntui kuin järki olisi huutanut apua
Pitäisikö lähteä vai jäädä?
Miksei tämä ole jo ohi.
2 kommenttia:
Rina
26. toukokuuta 2012 klo 0.13
Tämä kolahti, voimakas runo. Hyvä sinä!
Vastaa
Poista
Vastaukset
Vastaa
Piia
26. toukokuuta 2012 klo 7.16
Kerrassaan ihana kuulla. Kiitos.
Vastaa
Poista
Vastaukset
Vastaa
Lisää kommentti
Lataa lisää...
Kiitos sanoistanne.
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tämä kolahti, voimakas runo. Hyvä sinä!
VastaaPoistaKerrassaan ihana kuulla. Kiitos.
VastaaPoista